|
laskennallisesti periytyvyydestä: | | isä terve G/G | isä kantaja A/G | isä sairas A/A | | emä terve G/G | 100% terve | 25% kantaja 75% terve | 100% kantaja | | emä kantaja A/G | 25% kantaja 75% terve | 25% kantaja 50% terve 25% sairas | 25% kantaja 75% sairas | | emä sairas A/A | 100% kantaja | 25% kantaja 75% sairas | 100% sairas | |
|
|
Koiran pakko-oirehäiriön taustalla oleva geeni on löytynyt - geeni kuuluu samaan perheeseen ihmisten autismin taustalla olevan geenin kanssa
ScienceDaily (Jan 7, 2010) - Koiran kromosomissa 7 sijaitseva lokus, joka lisää alttiutta pakko-oireiseen käyttäytymiseen, on tunnistettu eri yhteistyötahojen voimin (the Behavior Service at the Cummings School of Veterinary Medicine, the Program in Medical Genetics at the University of Massachusetts Medical School ja the Broad Institute at the Massachusetts Institute of Technology). Tulokset julkaistaan Molecular Psychiatry-sarjassa tammikuun 2010 numerossa.
Noin 2 % ihmisistä kärsii pakko-oireista, joille ovat ominaisia aikaa vievät ja toistuvat käytösmallit. Vastaava koiran pakko-oirehäiriö, CCD (canin compulsive disorder) näyttäisi olevan ominaista tietyille koiraroduille, etenkin dobermanneille ja bullterriereille. Behavioristit Tri Dodman ja Tri Moon-Fanelli (Tuft Cummings School of Veterinary Medicine) keräsivät verinäytteitä yli kymmenen vuoden ajan terveistä dobermanneista ja tarkoin karakterisoiduista dobermanneista, joilla esiintyi ns. flank-sucking ja/tai blanket-sucking-tyyppistä pakko-oirehäiriökäyttäytymistä. Vuonna 2001 LT Edward Ginns, erään lääketieteellisen genetiikan tutkimusohjelman johtaja (UMass Medical School) liittyi tutkimusrintamaan mukaan, mikä mahdollisti geneettiset tutkimukset, jotka kulminoituivat 2007 alkaneeseen GWA-tutkimukseen (genome wide association study), jossa käytettiin koirille tarkoitettua Affymetrix:in genotyypitysmenetelmää Broad-insituutissa. |
|
Lue lisää...
|
|
Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Jukka Marttila http://www.delivet.net
Tyrällä eli hernialla tarkoitetaan epätavallista tai epänormaalin suurta aukkoa ruumiinontelon seinämässä. Tyrät voivat olla synnynnäisiä tai elinaikana syntyneitä. Synnynnäisistä tyristä tavallisimpia ovat napatyrä ja nivus- eli inguinaalityrä. Napatyrä on lähes aina synnynnäinen epämuodostuma, sen syntymiseen vaikuttaa paitsi sattuma niin melko vahva perinnöllinen taipumus. Nivustyrä on yleisimmin myös synnynnäinen, mutta napatyrästä poiketen nivustyrä voi syntyä myös elinaikana. Nivustyrää esiintyy tavallisimmin narttukoirilla.
Vanhoilla uroskoirilla esiintyy silloin tällöin perineaalityrä. Tämä tyrä syntyy ikääntymisen aiheuttaman lihaskadon ja uroksille tyypillisen anatomisen rakenteen johdosta peräaukon sivulle joko toispuoleisesti tai molemminpuolisesti. Vakavan vamman seurauksena koiran pallealihas saattaa revetä ja silloin syntyy palleatyrä. Palleatyrä saattaa olla myös synnynnäinen, silloin tyrä sijaitsee tavallisimmin ruokatorven läpimenokohdassa ja sitä kutsutaan nimellä hiatushernia.
Vatsaontelon seinämän repeäminen esim. onnettomuuden tai leikkaushaavan ompeleiden pettämisen seurauksena aiheuttaa vatsanpeitteiden tyrän. |
|
Lue lisää...
|
|
|
|
<< Alkuun < Edellinen 1 2 Seuraava > Loppuun >>
|
| Tulokset 1 - 4 / 5 |